Vertaistyön merkitys

mä oon käynyt tampereen kulttuuripajan vertaisohjaajakoulutuksen ja siitä sit aloinkin vetään ryhmää muille mielenterveyskuntoutujille. homman nimi on siis se että koulutetaan kuntoutujia ja ne taas jakaa osaamisalueitaan muille kuntoutujille omien voimavarojensa ja osaamisiensa mukaan.

mä aloin vetään ryhmää jossa pääpointtina oli hyvä, rento ja avoin mieli sekä räppi. mä en oikeestaan koskaan miettinyt sen suuremmin miten vedän sitä ryhmää, miten valmistelen sen tai mitä siellä on pakko tehdä. kaikki lähti ryhmäläisistä ja musta, me oltiin yhteinen tiimi. mä kuitenkin suunnittelin tietenkin että mitä milläkin kerralla on mahdollisuus tehdä. ensin harjoteltiin vähän leikkimielessä räppäämään leevi and the leavingsin teuvo maanteidenkuningasta ja sit ruvettiin kirjotteleen omia sanotuksia. ekan kolmen kerran aikana hiottiin omia sanotuksia ja päästiin sitten bändikämppään vetään niitä toisillemme livenä. sit oli viikon tauko ja suunniteltiin seuraavan ryhmän vetämistä.

no mä jatkoin räppiryhmän vetämistä johon tuli myös uusia kävijöitä. viiden ryhmäkerran aikana saatiin kirjoiteltua omia riimejä, tehtiin omia biittejä, harjoiteltiin livenä ja sitten äänitettiin biisit purkkiin ja miksailtiin niitä. meininki pysy koko ajan rentona ja hyvänä koska mitään ei ollut pakko tehdä vaan annoin ennemminkin siihen mahdollisuuden että saa tehdä.

nyt pidän lomaa viisi viikkoa, mutta aion jatkaa vertaisohjaajuutta sen jälkeen.

mä oon myös käynyt muiden vertaisohjaajien vetämissä ryhmissä ja tää toiminnallinen vertaistuki on mun mielestä loistavaa. siis todella jees. se on rikkaus että on tämmönen mahdollisuus jossa saa harjotella muiden taitojen avustuksella sitä omaa juttua mikä kiinnostaa. oon todella kiitollinen että oon päässyt mukaan tämmöseen juttuun.

vertaistuki on todella tärkeää ihmiselle, vaikka ongelma olisi mikä. mun mielestä jokaisen ihmisen kuuluis saada vertaistukee, oli asia mikä hyvänsä. ja nimenomaan niin että asiasta ei ole mikään pakko puhua sen enempää kun pystyy vaan toiminnan kautta lähtee purkamaan omia tunteitaan ja tuntemuksiaan.

vertaisohjaajana oleminen on antanut mulle lisää itseluottamusta ja toivoa. ei mun tarvii olla paras siinä mitä teen, se riittää mitä osaan. ja mulle ei ole ollu tärkeintä ryhmän vedossa se, mitä itse siitä saan tai oon saanut. vaan se että muut on saanut siitä tekemisestä intoa ja toivoa ja ehkä jopa uuden harrastuksen.

suuri hatunnosto kaiken tän hyvän työn kipinälle. hänelle kenestä tää kaikki on lähtenyt.

kulttuuripajat kunniaan! :)